Vankilakirjeet osa 1

USKOVIEN YKSEYS.
Efesol. 4:1-16
Jae 1) Saamansa armoituksen mukaan.
Jokainen uskova on saanut arvokkaan lahjan. Tämä lahja on se, kun Jumalan Henki on synnyttänyt sisimmässä uskon. Rakkauden. Kristuksen yhteydessä syntyy hyvin läheinen yhteys uskovien välille. Uskovat muodostavat yhteisön tai seurakunnan. Tätä ei kuitenkaan synnytä heidän uskovaisuutensa, vaan Kristuksen todellisuus heissä. ”Vaadi, mitä tahdot, mutta anna, mitä vaadit.” (Augustinus).
Kasvaminen ja eläminen yhdessä on merkki siitä, että tahdotaan elää kristityn kilvoittelevaa elämää. Eikä vain ulkonaisesti sitä näyttäen. Uskovilla tulee olla syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen sinetöimä pyhyyden leima, jota epäusko ei tiytystikään hyväksyisi.. Ylösnousseen todellinen läsnäolo uskovien sydämessä on heidän VOIMANSA SALAISUUS..
jae 2,3) Mitä ovat tällaisia tuntomerkkejä?
Pukeutuminen ”uusiin vaatteisiin” ja ne yllä eläminen. On vaikea elää ja tulla toimeen keskenään ilman Jumalallista rakkautta. Aivan kuin Kristus oli kuuliainen Isälle ja nöyryytti itsensä tullen kaikkien palvelijaksi, niin uskovankin osa on palvelijan osa. Tehden kaiken niin kuin tekisi Kristukselle. Pyrkiä Kristuksen mielenlaatuun ja sydämen asenteeseen. Ei ylentää itseään, ei omaa parastaan yms. Rohkaisten alakuloisia, heikkoja hoivaten. Olla pitkämielisiä kaikkia kohtaan. Pyhä Henki on luonut uskovien ykseyden.
jakeet 4-6) Erikseen mutta kuitenkin yhtä
Seurakunta on Kristuksen ruumis, joka ei ole ainoastaan ihmisten muodostama yhdistys, vaan ihme. Se on Jumalan oma ihmisten joukko, joka on kutsuttu elämänyhteyteen Hänen Poikansa kanssa. Kaikki inhimilliset erotkin ovat hiotuneet. (Kol. 3:11 Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus) Gal.3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
Vaikka sen jäsenet ovat erilaisia, on perusta kaikille sama. Kristus on pää.
jae 7) Jokaisella oma paikkansa.
Kukin on saanut oman armolahjansa, joka tulisi olla koko yhteisön, srk:n ”ruumiin” rikkautena käytössä. Kaikilla uskovilla ei ole sama tehtävä, vaan kullekin sen uskon mukaan, mitä on annettu. (Room. 12:3,4 Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. 4 Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, Nämä lahjat on annettu käyttöön, niin että Kristuksen ruumis olisi elävä ja toimiva.
jae 8) Kasvu Kristittynä.
Kuten kehotusten antaminen ja niiden noudattaminen on mahdollista vain sen perusteella, että Kristus antaa lahjoja. Hänellä on rajattomat valtuudet antaa lahjoja aivan jokaiselle. ”Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta” (Kol. 2:15). Näin Hänen omillaan on myös voittovoima, jonka Hän on uskoville hankkinut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *