Lähetysmatka Latviaan

Tapahtui tuossa, että 12. 5 aamuvarhaisella lähti Evankeliumintalon tiimi talolta kohti Hesaa. Matkassa olivat Harri, Heikki ja Raino. Talon “pikku” Merceres bussi oli ahdettu aivan täyteen erinäköistä ja kokoista avustustavaraa. Oli tarkka ilmoitus annettu kaikille tavaroiden lahjoittajille, ettei mitään likaista, rikkinäistä tai muuten sopimatonta matkaan oteta.
Kun tarkastelimme laatikoita pistoluontoisesti, huomasimme että ohjeita oli noudatettu. Kiitos siitä kaikille heille.
Kuljettajan ja apukuljettajan istuinpaikat autossa olivat väljät, kun taas Harri tulkillamme oli vain pieni kolo kaiken tavaran keskellä. Miestä ei kunnolla näkynyt, mutta sentään ääni kuului. Sehän olikin se pääasia.
Unen rippeet ripoteltiin viimeisetkin ykköspesän kahvilassa vähän ennen Helsinkiä. Hyvältähän se kahvi maistuikin pienen suupalan kanssa. Laivamme lähtöaika oli 11.30 Katajanokalta. Aikaiset matkustajat olivat tosi hyvissä ajoin terminaalissa. Ennen laivaan pääsyä oli hyvin aikaa huilia auton penkillä.
Kohta Vikingin iso keulavisiiri avautui, alkaen ahmia lukemattomia automääriä kitaansa. Matka Tallinnaan meni sujuvasti. Välittömästi jatkoimme sieltä kohden Pärnua, seuraavaa etappipaikkaa. Totesimme siinä, miten hyvät tiet ovat Virossakin tätä nykyä niihin entisiin aikoihin verrattuna.
Sen verran oli kaikille kiinnoastavaa tienvarsi näkymää, ettei ketään pahemmin nukuttanut tuolla muuten suoralla tieosuudella. <pärnussa otimme autoon lisää menovettä sekä pistäydyimme paikallisessa City <marketissa heidän Rimissään. <<<kaikki kolme tarvitsimme myös suun kostuketta kuumalla ilmalla. Niin oli meno päällä ettei huomattu syödäkään, vaikka olimme ruokaa ottaneet mukaamme. Siinä ajamisen lomassa sitten jotain purtavaakin napsimme. No, matka taittui ja pääsimme hyvissä ajoin määränpäähän, Riikaan, jossa luovutimme ensimmäisen pakettimme pois,
Majapaikkaan tultuamme huomasimme, että ajoväylä, josta automme piti ajaa sisälle oli melko ahdas. Peilit eivät kääntyneet laisinkaan ja aukon molemmat puolet olivat metallia. Niin tarkka oli sisäänajo, että toiselle puolelle jäi vajaa sentti ja toiselle puoli. No pääasia että sisälle päästiin ilman rikkoontumisia. Syömisen jälkeen vähän jaloittelua ja sen jälkeen kaikille maistui tosi hyvin uni.
Lauantai 13.5 menimmekin keskellä Riikaa olevaan Messiaaniseen seurakuntaan, Tapasimme seurakunnan pastorin, joka toivotti meidät tervetulleeksi kokoukseen. Kokous oli Venäjän kielinen ja paljon laulua. Aistimme syvällistä ystävyyden osoitusta ja rakkautta seurakunnassa. Paikalla oli puhumassa Ukrainasta tullut veli. Myös meille annettiin mahdollisus kertoa ja tuoda tervehdyksemme. Laulut olivat reippaita ja tulkkimme sai myös olla mukana kun seurakunta innostui tanssimaan ympäri salia. Tänne jätimme myös osan avustustavaroistamme jotka iloisin mielin otettiin vastaan. Samassa paqikassa meitä tuli tervehtimään erään toisen seurakunnan pastoripari, jotka olivat Rainolle jo ennestään tuttuja. Oli paljon mielenkiintoista ajatusten vaihtoa ja tuttavuuksien solmimista. Tämän jälkeen menimme kolmistaan ruokailemaan. Harri siinä välillä ehti käydä hankkimassa maalaamiseen tarvittavia värejä. Taiteilija kun myös on. Ovat kuulemma vähän edullisempia ja hyvän laatuisia. Niin olikin pian ilta käsillä ja majapaikka odotti nukkujia. Tottahan toki uni taas kerran maistui jokaiselle.
Sunnuntai 14.5 valkeni komealna aurinkoisena päivänä. Aamupalalle oli kaikkien mieli ja vatsan vaatimus täytettiin. Tänään olikin suuntana kaunis kaupunki Jaunjelkava n. 60-70 km päässä Riikasta. Oli äitienpäivä ja suuri juhla, johon mekin saimme osallistua Jaunjelgavan kirkossa. Siellä oli Rainolle jo ennestään tuttu seurakunta. Onhan hänen vaimonsa vanhemmat olleet palvelemassa seurakuntaa kymmeniä vuosia. Kokouksessa edelleen tulkkasi Venäjäksi Latvian kielisen saarnan Pavel. Hän jätti pastorin tehtävät, kun ikää kertyi 80v.. Ovat olleet uskollisa tehtävässään vaimonsa kanssa. VaimonHerra otti Taivaan kotiin joku vuosi sitten.
Kokouksessa pieni lapsiryhmä lauloi äideille lauluja ja jokainen äiti sai ruusun. Harri tulkkimme lauloi 2 laulua kitaran säestyksellä. Lisäksi Heikki Talo sai kertoa oman todistuksensa uskoon tulosta.Elämän ihmeellisestä muuttumisesta. Kirkkokansa kuunteli hyvin tarkkaan tämän todistuksen. Seurakunta muisti häntä myös pienellä lahjalla ja ruusuilla kun Talo oli aiemmin lahjoittanut seurakunnalle kovaäänis, mixerin ja microfonilaitteet. Kokouksen päätyttyä annoimme tähän seurakunttaan myös suuren määrän paketeistamme. Jotka kiitollisuudella myös otettiin vastaan. Pieni kahvihetki edellisen pastorin kodissa ja siirryimme Ogren kautta takaisin Riikaan.
Sinne myös oli tarkoitus mennä hyvissä ajoin, mutta olimme hyvin pahasti myöhässä. Osoite muutoskin ehti siinä samassa unohtua ja niin menimme vanhaan osoitteeseen, jossa ei mitään enää ollut. Myöhästyimme kokouksesta niin paljon, että pastori siellä jo oli lopettamassa kokousta.
Saimme kuitenkin tilaisuuden tuoda terveisemme ja todistaa uskostamme. Annoimme suuren määrän paketteja myös tähän seurakuntaan. Niin automme tyhjeni. ja suuntasimme kohti majapaikkaa ruokailun jälkeen.
maanantai 15.5 saimme nukkua vähän pidempään. Aamutoimien jälkeen suuntasimme erääseen sairaalaan, jonne Patmos on tehnyt merkittävää auttamistyötä, johon myös Talot ovat osallistuneet vuosien varrella. Tapasimme sairaalan ylilääkärin, joka esitteli meille sairaalaa. Tapasimme siinä yhteydessä myös sairaalassa työskentelevän tunnetun kirurgin. Ylilääkäri. kertoi toiminnasta ja siihen liittyvistä asioista. . Tapaamisen päätteeksi oli mahdollisuus Harrin avustamana haastatella tätä ylilääkäriä Patmos Radion ohjelmaan. Oli mielenkiintoinen tapaaminen ja uusi ystävyyssuhde oli moniin ihmisiin syntynyt.
Illalla vielä käytimme auton huollossa ja suuntasimme yöpuulle.
Aamun valjetessa automme keula laitettiin Tallinnan-Helsingin ja Turun suuntaan. Paluumatkakin sujui kommelluksitta josta ennen kaikkea kiitämme elävää Jumalaa mutta myös kaikkia esirukoilijoita, jotka muistitte Herran edessä matkaamme. Pian onkin luvassa uusi matka jos Herra sen meille suo. Herra teitä siunatkoon. (kuvia tulee myöhemmin) toivoo Heikki T, Harri J ja Raino

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *