Johannes, silminnäkijätodistaja. (Sukella Raamattuun 19.10.2017)

Johanneksen evankeliumi (Sukella Raamattuun 19.10.2017)
Neljäs evankeliumi on kuin ovi siihen, mitä voimme nähdä koko Uudessa Testamentissa. Se on toisenlainen kuin Matteus, Markus ja Luukas. Jotka tuovat enemmän esille Jeesuksen maallisesta alkuperästä. Johanneksen tuodessa esiin Hänen taivaallista alkuperää. Johanneksen evankeliumi on herättävä ja uskoa vahvistava. Varsinaiseksi avainjakeeksi sille sopii: ”Mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.” (Joh. 20:31).
SEN KÄSIN KOSKETELTAVUUS
Evankeliumi on lähelle tuleva ja koskettava niin, ettei sitä voi paeta. Vilpitön etsijä ei voi kiertää sen taakse, löytämättä itseään sen edestä. Se on kuin tutka, joka käy kohti. Ennen kaikkea, sen rakkaudellinen lähestyminen puolueettomasti murtaa kovimmankin esteen. Evankeliumia lukiessa voidaan kokea, miten Jeesuksen persoonassa ja sanoissa on läsnä ikuinen elämä ja tuonpuoleisuus, jotka tulevat käsin kosketeltaviksi.
Taivaallinen tulee Hänessä lähelle. Johanneksen evankeliumissa on keskeistä juuri Jeesuksen Jumaluus., Hänen jumaluutensa tuleminen lihaksi, sanan ja hengen ilmoittama Jumalan tahto. Evankeliumi tuo esille uskon ja sen syntymisen. Se on kirjoitettu varmuudessa, että on jo tässä ja nyt uskoessa ikuinen elämä Hänen nimensä tähden. Jokainen Häneen uskova on jo siirtynyt kuolemasta elämään. ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sananni ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24). Evankeliumi on kirjoitettu selvällä tavoitteella: ”…että te uskoisitte.” Kyse ei ole kuitenkaan paikallaan olevasta uskosta, vaan elävästä uskosta. Tässä on erityisesti puhuttu uskosta, joka katsoo Jumalan Karitsaan.
LÄHELTÄ SEURAAVA
Evankeliumin kirjoittaja on yksi 12 opetuslapsesta. ”Ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on ukkosenjylinän pojat” (Mark. 3:17). Hän oli myös yksi niistä kolmesta, jotka kuuluivat ns. ”sisärenkaaseen” Jaakobin ja Pietarin lisäksi. Oli tilanteita, joissa vain he saivat olla mukana, mm. tämän evankeliumin kirjoittaja on ollut silminnäkijä kirkastusvuorella tapahtumassa ja samoin Getsemanessa, kun Jeesus oli rukoilemassa.
Sen puolesta että kirjoittaja on silminnäkijä ja tuntee esim: juutalaisten tavat, juhlat mm. lehtimajajuha (Joh. 7:37). Mainitsee ylipappeja nimeltä. (Joh. 11:49, 18:13). ”Kirjoittajalla on ollut mahdollisuus päästä myös ylipapin esipihaan. ”Ja Jeesusta seurasi Simon Pietari ja eräs toinen opetuslapsi. Tämä opetuslapsi oli ylimmäisen papin tuttava ja meni Jeesuksen kanssa sisälle ylimmäisen papin kartanoon. Mutta Pietari seisoi portilla ulkona, Niin se toinen opetuslapsi, joka oli ylimmäisen papin tuttava, meni ulos ja puhutteli portinvartijatarta ja toi Pietarin sisälle”. (Joh. 18:15,16).
Tämä kertoo jo sitä, että kirjoittajajalla on ollut arvostettu tuttavapiiri, johon kuului myös ylipappi. Kun puhutaan Johanneksesta, puhutaan nimenomaan hänestä, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Hänestä, joka istui viimeisellä aterialla Jeesuksen vieressä, jolle Jeesus uskoi äitinsä huolehtimisen. Johanneksella oli näkyvyys hyvin läheltä kaikkiin tapahtumiin Jeesuksen lähellä olevana.
EVANKELIUMIN PAINOPISTE
”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme Hänen kirkkauttaan, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä: ja hän oli täynnä armoa ja totuutta”. (Joh. 1:14). Tämä oli eräänlainen vastaus sille gnostilaiselle käsitykselle, ettei Jumala koskaan voi tulla todella ihmiseksi. Evankeliumin kirjoittaja on kohdannut ihmiseksi tulleen Jumalan Pojan. Hän tekee sen turvautumalla Jeesuksen elämään ja julistukseen. Evankeliumissa tuodaan alusta lähtien esiin juutalaisten odottama Messias Jumalan Poikana. Joh. 3:16,36. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” TULEMINEN LIHAKSI
Evankeliumi alkaa samalla tyylillä kuin mitä koko Raamatu alkaa. Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Hän on jo sen ensimmäisessä samassa. Johannes menee vielä pidemmälle, hän menee kaiken alkuun. ”kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on”. (Joh. 1:3).
Verrata voi myös seuraavia Sananlaskujen kohtia: ”Herra loi minut töidensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua”. ”Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista”. (Sananl 8:22,23,27,30). Näissä sanan
rinnakkaisilmauksena on viisaus: “Hän oli Jumalan luona.” (Joh. 1:1). Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” “Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka oli Isän helmassa, on Hänet ilmoittanut.” Hän ei ole luotu vaan Hänen välityksellään kaikki on luotu. Mitään ei ole syntynyt ilman Häntä.
Jeesuksen ystävien sydämisä käytiin kauan kamppailua, onko mahdollista aidosti luottaa Jeesuksen todella nousseen kuolleista? Ensimmäisenä kohdataan Magdalan Maria ja hänen tulkintansa tyhjästä haudasta, emmekä me tiedä, minne Hänet on pantu”. Johannes oli toinen, joka juoksi haudalle, käärinliinat nähdessään Johannes ensimmäisenä uskoi, että jotain poikkeuksellista on tapahtunut Jeesukselle. Joh. 20:1-23 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.
2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: “Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet”.
3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.
4 Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.
5 Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle.
6 Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä
7 ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä.
8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.
9 Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva.
10 Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.
11 Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan
12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.
13 Nämä sanoivat hänelle: “Vaimo, mitä itket?” Hän sanoi heille: “Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet”.
14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.
15 Jeesus sanoi hänelle: “Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?” Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: “Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet”.
16 Jeesus sanoi hänelle: “Maria!” Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: “Rabbuuni!” se on: opettaja.
17 Jeesus sanoi hänelle: “Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö”.
18 Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.
19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: “Rauha teille!”
20 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: “Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.”
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: “Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.”
Luukas 24:39. Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.” Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Tuosta tapaamisesta Johannes on säilyttänyt kolme Jeesuksen opetusta.
1. On kutsuttu Johanneksen lähetyskäskyksi. Joh. 20:20.
2. Opetus Pyhän Hengen vastaanottamisen tärkeydestä. Joh. 20:22.
3. Synninpäästön tai pidättämisen valtuuden antaminen. Joh. 20:23.
EVANKELIUMIN TAVOITE.
“Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä Hänen nimensä tähden.” Lukija voi asettaa itselleen kysymyksen: “miten nämä toteutuvat omalla kohdallani?” Joh. 1:12, ja 20:31.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *