Ilosanomanilta 15.6.

Sinua tulemaan paikkaan, missä voidaan kokea todellista iloa.
Ajankohta on torstai-ilta 15.6 klo 19.00. Miksi minä menisin paikkaan, jossa kerta toisensa jälkeen saisin pettyä. Monet meistä, jotka käymme melko säännöllisesti noissa illoissa, koemme että ei tarvitse pettyä siihen sanomaan. Menemme sinne asenteella: “tänään haluan taas kuulla siitä toivosta ja sanomasta, johon niin monet ovat laittaneet elämänsä toivon” Olemme nähneet, miten ihmiset, joiden elämä on todella suuresti muuttuneet, ovat löytäneet ilon. Ilon, joka kestää olosuhteiden sitä pois ottamatta.
Kyseisenä torstaina, näin kesän keskellä, laulamme tuttuja lauluja. Meille laulaa Anniina Yli-Rajala. Hän mahdollisesti myös kääntää illan puheen Englanniksi. Puhe, joka käsittelee Jumalan hyvyyttä niin yltäkyllin, että on valmis täyttämään omansa, sitä janoavat Hengellään. Onko se mahdollista tänään? Miksei ole. Niin monet on saanut kokea arkielämän keskellä Taivaallisen Isän voimakasta läsnäoloa. Tämä, jos jokin, tuo myös todellisen ilon ihmisen elämään. Vietämme tilaisuudessa myös Herran Pyhää Ehtoollista. Sekä rukoilemme kaikkien sitä haluavien puolesta ja siunaamme. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan. Siis klo 19.00 EVANKELIUMINTALOLLA
VÄHÄ HÄMEENKATU 16 TURKU
ENNEN VARSINAISTA ILTATILAISUUTTA ON RUKOUSTUNTI ALKAEN KLO 17.00
TULE JO SIIHENKIN JA KOE, MITEN VOIMME YHDESSÄ KANTAA YHTEISIÄ ASIOITA HÄNEN TIETTÄVÄKSEEN, JOKA MYÖS VASTAA ASIOIHIN.
Tilaisuuden jälkeen.
Puhe tiivistettynä.
Alkuseurakunta oli kokoontunut Jerusalemiin asiasta, joka koski asiaa, miten juutalaisuskovat voisivat säilyttää yhteyden pakanauskovien kanssa. Oli kovaa Pietari muistutti heitä, miten Jumala antoi Pyhän Hengen kosketuksen pakanoille. Paavali ja Barnabas kertoivat ihmeistä pakanain keskuudessa. Viimein Jaakob, Jerusalemin seurakunnan johtava veli, antoi ajatuksen, joka kirjattiin ylös. Sen tuloksena syntyi seuraavanlainen ajatusluonnos. Apt. 15:28 “Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät”. Jumalan Hengen läsnäolo on tunnistettavissa aina 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan asti. Jos vaikka saisit mahdollisuuden kysyä VT:n tuomareilta tai profeetoilta, että tuliko Pyhä Henki heidän ylleen, he eivät varmaankaan sanoisi: Luultavasti, toivottavasti. Tuomarien kirjan 6:4 “Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan”, Tuom. 14:6 “Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin”. Alkuseurakunnan aikana Pyhän Hengen todellisuus oli niin käsin kosketeltavaa. Uskovien ei tarvinnut arvailla, oliko Hän mukana, vai ei. Heillä oli varmuus. He tiesivät olevansa vajavaisia itsessään ylistämään, saati vielä kirkastamaan Herraa. Siitä huolimatta heillä oli odotus saada laulaa Hengessä, rukoilla Hengessä. Sekä Hengen lahjojen toimimista .
Kansan matka kohti luvattua kesti pitkään ja erämaassa kansa alkoi valittamaan. Tästä voimme lukea 4. Moos. 11:10-30 jae 10 “Ja Mooses kuuli, kuinka kansa, joka suku, itki, kukin majansa ovella: Niin Herra vihastui kovin, ja myös Mooses sanoi Herralle: “Miksi olet tehnyt niin pahoin palvelijallesi, ja miksi en ole saanut armoa sinun silmiesi edessä, koska olet pannut kaiken tämän kansan minun taakakseni?
12. Olenko minä kaiken tämän kansan äiti ja isä, koska käsket minua kantamaan sitä sylissäni, niin kuin hoitaja kantaa imeväistä lasta, siihen maahan, jonka olet valalla vannoen luvannut heidän isillensä?; sitten he voivat auttaa
14. En minä jaksa yksinäni kantaa koko tätä kansaa, sillä se on minulle liian raskas.
16. Silloin Herra puhui Moosekselle: “Kutsu kokoon minua varten seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia, jotka tiedät kansan vanhimmiksi ja päällysmiehiksi; ja he asettukoot sinne sinuna kanssasi. 17. Minä sitten astun alas ja puhun siellä sinun kanssasi ja otan henkeä, joka sinussa on ja annan heille, sitten he voivat auttaa sinua tuon kansataakan kantamisessa, ettei sinun tarvitse sitä yksinäsi kantaa.
Näin Herra antoi Moosekselle apuja.
Pyhä Henki ilmestyi jatkuvasti Daavidissa. Kun hän etsi anteeksiantoa suuren syntinsä jälkeen: “Älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi” Psalm. 51:13. Hänellä oli katuva asenne. Saul kun joutui kiinni, hän myönsi tehneensä syntiä, mutta ei osoittanut sen aitoa katumusta. Kun hän sanoo: älä heitä minua pois läsnäolostasi”. Hengen kautta Daavid tuli tietoiseksi Jumalan läsnäolosta. Room. 12:11 puhuu juuri hengen palavuudesta. Palavasta Hengen innosta. Älkää harrastuksessanne olko veltot: olkaa hengessä palavat: palvelkaa Herraa. Viittaus Ilm. 3:15,16 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava: oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani. 1. Tessal. 5:19. Henkeä älkää sammuttako,
Joh. 7:37-39 37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: “Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *