ILOSANOMANILLAN 20.4 puheen aihe

Olemme rajallisia jokainen ihminen. Emme tiedä, emmekä tunne välillä edes itseämme. Helposti ajattelemme, että vain omat ajatukset ovat ainoat oikeat. Lapsuuden ja varhaisnuoruuden ajan se jotenkin onnistuukin. Varsinkin, jos emme ole saaneet opastusta siitä, että jossakin menee rajat. Ei meidän kiusaksemme, vaan meidän parhaaksemme.
Aikanaan, kun nuori astuu ulos ns. “maailman” keskelle. Hän ei voi toimia aivan, kuten itse päättää. On olemassa tietyt säädökset ja asetukset, jotka ovat turvaamassa ja suojelemassa meitä. Helposti tällöin hän, joka on tottunut siihen että on rajat, sulautua myös auktoriteettien alaisuuteen.
Taas hän, kenelle ei ole koskaan asettu minkäänlaisia rajoja, on helpompi kompastua siihen ettei voi tehdä kuten haluaa. Tällöin syntyy kapina kaikkea sellaista kohtaan, joka rajoittaa häntä. Tai sitten hän ei kestä sitä ja sortuu täysin vihaan tai masennukseen.
Siksi onkin hyvä, että voimme saada rakkautta osaksemme, joka myös asettaa rajat elämämme parhaaksi.
Tulevan illan aikana käsittelen omaa kokemustani asiasta.
Lapsuuden aikaiset tapahtumat ja asiat vaikuttavat koko ihmisen elämään.
NS: vapaa kasvatus voi tuoda täyden kaaoksen ihmisen elämään.
Vaikka olisi kokenutkin elämässä, vaikka mitä, silti Jeesuksen ilmestyminen ihmisen elämään voi muuttaa sen kokonaan.
Anteeksiantamuksen ja saamisen kautta. Joh. 3:16-18,20-21
Mitä aiheuttaakaan syyllisyys elämässä, ellei sitä mitenkään voida purkaa.
Tapahtuu katkeroitumista, hylätyksi tulemista, kapinamieltä, syyllisyyttä ja taas syyllisyyttä.
Tästä ihminen voi henkilökohtaisella Jeesuksen Kristuksen kohtaamisella päästä todelliseen vapauteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *