Pirkko Vesavaara klo 18

Eräänä yönä Herrani ilmestyi ollessani kiitoksessa ja rukouksessa. Mieheni nukkuessa vierelläni kuulin Kutsujani sanat: Minulla on sinulle tehtävä: sinä vapautat vangitut, kirvoitat kahleet, sokeat saavat näkönsä ja kuurot kuulevat, rammat kävelevät ja köyhille julistetaan evankeliumi. Herran sanat olivat hyvin selkeät ja sanoisinko painokkaat. Markuksen evankeliumissa sanotaan, että nämä merkit seuraavat niitä jotka uskovat. Ymmärsin, että se on Jumala tahto, että Sana julistetaan niin kuin se on kirjoitettu ja sitä seuraavat ihmeet ja tunnusteot. Kyselin Herralta, milloin Hän vapauttaa minut tehtäväänsä ja miten se yleensäkään voi tapahtua, sillä minä omalta osaltani tuon elatusta perheeseemme.

Sitten tuli päivä, jolloin oli kokousmatka Kajaaniin ja siellä kävin rukoilemassa erään uskovan äidin puolesta. Samassa huoneessa oli vanhus, jolla ei ollut selvää puhetta. Hän viittoi minua luokseen ja mennessäni hänen luokseen, hän sanoi hyvin ponnekkaasti ja selkeästi minulle: Etkö sinä ala ottamaan jo lopputiliä! Ja hän toisti vielä saman uudelleen. Se lause meni läpi sisimpäni ja tiesin, että tämä on Herran puhetta. Olin pyytänyt selkeää sanomaa Häneltä. Siitä meni kolme päivää ja sanoin itseni irti maallisesta työstäni. Samalla sain tilaisuuden todistaa Jeesuksesta esimiehelleni ja hän sai kohdata Mestarin.

Herra lupasi pitää huolen tehtävästäni, elannostani ja siitä, että Hän avaa ovet julistustyölleni. Vielä hän lupasi asettaa ihmiset rinnalleni. Ja tämä kaikki on tapahtunut niin kuin Hän puhui. Kiitos Jumalalle!

Pirkko Vesavaara